Suomen rahapelilainsäädäntö on ollut kovassa pyörityksessa vuosina 2022 ja 2023. Uusia käänteitä nähdään vähän väliä, ja maamme monopolijärjestelmän tulevaisuus näyttää myrskyiseltä. Kovana puheenaiheena on ollut varsinkin hallituksen kaavailema ulkomaisten pelisivustojen rahansiirtojen esto. Alkuvuodesta 2023 Suomen poliisi onkin jo alkanut syynäämään ulkomaisten kasinoiden toimintaa ja asettamaan pelisivuja mustalle listalleen.
Uusilla estoilla hallitus pyrkii vahvistamaan Veikkauksen monopoliasemaa ja lisäämään sen niin sanottua kanavointikykyä. Kanavoinnilla tarkoitetaan, että pelaamista ohjataan lailliseen pelikanavaan eli Suomen tapauksessa Veikkaukselle.
Käytännön tasolla rahansiirrot estetään Manner-Suomen ulkopuolisille pelisivustoille. Myöhemmin tarkentuu, onko hallituksen aikomus pysäyttää tällaisille sivuille menevät talletukset, niiltä tulevat kotiutukset vai molemmat.
Veikkaus ei pärjää netin kilpailussa
Veikkaus on menettänyt markkina-asemaansa jatkuvasti. Etenkin nettikasinoiden kilpailu nakertaa sen tulosta pienentäen samalla edunsaajille tuloutettavaa rahamäärää, ja tilanne kärjistyi edelleen koronaepidemiasta johtuen. Veikkaus arvioi, että sen tulos vuonna 2020 jää noin 300 miljoonaa euroa alle ennakoidun. Tämä tarkoittaa samankokoista vajetta mm. liikunnan, tieteen, kulttuurin ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen. Tämän hallitus on päättänyt kattaa budjettivaroin, mutta samalla arpajaislain uudistusta kiirehtien.
Mutta millaisesta muutoksesta Suomen pelimarkkinalla sitten oikein puhutaan, kun hallitus on päätynyt estojen toteuttamiseen? Ulkomaiset pelisivustot eivät raportoi rahaliikenteestään maakohtaisesti, joten Suomesta pelatun rahan tarkasta määrästä on vaikea saada tietoja. Siksi kaikki luvut perustuvat arvioihin.
Kansainvälisen rahapelitoiminnan tilastointiin erikoistunut H2 Gambling Capital arvioi, että vuonna 2018 suomalaiset kuluttivat muihin kuin Veikkauksen peleihin 286 miljoonaa euroa pelikatteella mitattuna. Pelikate lasketaan vähentämällä liikevaihdosta pelaajille maksetut voitot, joten käytännön tasolla se tarkoittaa pelaajien nettohäviötä. Päivittäin pelaajat hävisivät ulkomaisille nettikasinoille siis yhteensä reilut 783 000 euroa päivässä. Jos suhteutetaan tappio väkilukuun, niin jokainen aina vauvasta vaariin hävisi noin 52 euroa.
Tätä edeltävänä vuonna eli vuonna 2017 HS Gambling Capital arvioi häviön olleen hieman alempi eli 249 miljoonaa euroa. Päiväkohtainen tappio oli yli 682 000 euroa ja jokaista pelaajaa kohti häviö oli 45 euroa. Vuodesta 2017 vuoteen 2018 nousua oli siis 15 prosenttia kaikilla mittareilla arvioiden.
Trendi on siis ollut kasvava ja sama näkyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n rahapelikyselyssä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella Veikkauksen rahapelien pelaaminen laski vuosien 2016 ja 2017 aikana 2 prosenttiyksikköä 84 prosentista 82 prosenttiin.
Jos tarkastellaan samaa ajanjaksoa Veikkauksen kannalta, niin sen osuus koko Suomen pelimarkkinasta laski 90 prosentista vuonna 2017 seuraavan vuoden 86 prosenttiin. Vuonna 2019 osuus oli Veikkauksen mukaan 85 prosenttia.
Euroina mitattuna Veikkauksen pelikate oli vuonna 2017, jolloin kolme aiempaa rahapeliyritystä yhdistyivät uudeksi Veikkaukseksi, 1777 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna pelikate oli pudonnut 1759 miljoonaan euroon.
Vaikka trendi on ollut Veikkauksen kannalta laskeva, ei sen asemaa kokonaisuudessaan voi vielä pitää vaarantuneena. Jos kuitenkin keskitytään verkkomarkkinaan eli netissä tarjottaviin peleihin, on tilanne täysin toinen. Vuonna 2019 Veikkauksen osuus siitä oli ainoastaan 49 prosenttia, ja juuri tältä sektorilta karkaaviin pelieuroihin maksu- ja nostoestojen toivotaan purevan.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua!
Toimivatko rahansiirtojen estot?
Kasinoiden maksuliikenteelle asetetut estot eivät ole uusi asia. Niitä toteutetaan jo 8 Euroopan unionin jäsenvaltiossa, vaikka lainsäädännöllisesti ne ovat sallittuja 16 maassa. Eri maista ja toteutustavoista on erilaisia kokemuksia, mutta selvää on, että pelaajien on verrattain helppo kiertää asetettuja estoja.
Norja, jossa on samantyyppinen monopolijärjestelmä kuin Suomessa, kielsi maksujen välittämisen ulkomaisille pelisivustoille jo vuonna 2010. Siitä huolimatta maan peliviranomainen Lotteri- og stiftelsestilsynet on arvioinut, että vuosittain norjalaiset siirtävät vajaat 600 miljoonaa euroa kielletyille sivustoille.
Estoilla ajatellaan olevan kuitenkin jonkinlainen rajoittava vaikutus. Vain osan pelaajista uskotaan olevan valmiita näkemään erityistä vaivaa rahaliikenteen vaihtoehtoiseen toteuttamiseen. Reikäinenkin sateenvarjo on sateella parempi kuin ei varjoa ollenkaan, luonnehditaan tilannetta.
Sisäministeriössä ei osata vielä arvioida, millainen vaikutus suunnitelluilla rahansiirtoestoilla olisi intoon pelata ulkomaisilla sivustoilla. Vielä sekään ei ole selvää, aikooko hallitus estää nettikasinoille tehtäviä talletuksia vai kasinovoittojen kotiutuksia. Kotiutusten blokkaamista pidetään yleisesti tehokkaampina, mutta pelaajalle ne näyttäytyvät enemmänkin rangaistuksina.
Tulevatko Pafin menetykset valtion maksettaviksi?
Maksuestojen mahdollistavalle lakiuudistukselle voi tulla yllättävän suuri hintalappu. Sen lisäksi, että hallitus korvaa budjettivaroista koronan aiheuttamia menetyksiä Veikkauksen edunsaajille 300 miljoonaa euron edestä, se joutuu ratkaisemaan myös Ahvenanmaan ongelman mitä ilmeisemmin rahalla.
Ahvenanmaan itsehallintoalueella toimii oma itsenäinen peliyhtiö Ålands Penningautomatförening eli Paf. Se tarjoaa pelejä mm. Itämerellä liikennöivillä laivoilla ja internetissä. Yhtiöllä ja sen tytäryhtiöillä on Ahvenanmaan lisäksi lisenssi Virosta, Latviasta, Espanjasta ja Ruotsista. Veikkauksen tavoin se jakaa ylijäämänsä maakunnan yleishyödylliseen toimintaan, ja sillä on suuri merkitys maakunnan talouteen.
Kotimaisten pelaajien kannalta Paf lukeutuu samaan kastiin ulkomaisten nettikasinoiden kanssa. Sen nettipelit vetävät runsaasti pelaajia mantereenkin puolelta, vaikka se ei saakaan markkinoida pelejään Veikkauksen toimialueella. Yhtiö itse on vahvistanut, että jopa yli puolet sen pelikatteesta tulee pelaajilta. Tämän tarkempaa arviota ei ole käytettävissä, joten liikkumavara on varsin suuri.
Kaavaillut maksuestot purevat siis myös Pafin toimintaa ja tulokseen ja sitä kautta sen edunsaajiin. Suomen on vaikea tehdä Pafin kohdalla poikkeusta vaarantamatta Veikkauksen monopoliasemaa Euroopan unionin silmissä. Hallitus kuitenkin tutkii, miten paljon liikkumavaraa säädöksissä on.
Mikäli liikkumavaraa ei löydy, hallitus on ilmoittanut aikovansa kompensoida rajoituksista aiheutuvia tulonmenetyksiä Pafin edunsaajille. Tässä kohtaa asia kääntyy ristiriitaiseksi, sillä valtio korvaa itse asiassa juuri sitä ulospelaamista, jota maksujen estoilla pyritään hillitsemään.
Millaisista korvaussummista Pafin kohdalla sitten on kysymys? Vuonna 2019 Pafin liikevaihto oli 114,2 miljoonaa euroa, josta voittoa jäi 25,6 miljoonaa. Osan tästä siirrettiin maakunnan hallituksen jaettavaksi erilaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Viimeisten 7 vuoden aikana jaettu potti on ollut keskimäärin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Jos mantereen puolella asuvat tuottavat yli puolet Pafin pelikatteesta, voi karkeasti arvioida, että heidän poisjääntistä tekee samansuuruisen loven yhtiön edunsaajien kukkaroon. Jos tämä korvataan täysmääräisesti, merkitsisi se Suomen valtiolle vähintään 10 miljoonan euron ylimääräistä laskua joka vuosi.
Saako valtio omansa takaisin Veikkauksen kasvavan tuloksen kautta, jää nähtäväksi. Vielä sisäministeriössä ei osata arvioida, missä määrin toimenpiteet vähentävät ulkomaisilla sivustoilla pelaamista tai toisaalta lisäävät Veikkauksen houkuttelevuutta.
Pelaajat vastustavat maksujen estoja
THL:n viimeisimmän tutkimuksen (2019) mukaan kaavaillulla muutoksilla ei ole paikallisten tukea. Tutkimuksessa kysyttiin ihmisten suhtautumista yleisemmin pelisivustojen ja maksuliikenteen estoihin, ja 36 prosenttia vastaajista oli niitä vastaan ja niitä kannatti 29 prosenttia.
Arpajaislain uudistukset ja markkinointia koskevat tiukennukset tulivat voimaan vuoden 2022 alussa, ja maksublokkien oli määrä tulla voimaan 1.1.2023. Käytännössä ulkomaisten kasinoiden syyni aloitettiin vuoden 2023 alusta, mutta mitään radikaalia muutosta se ei ole alaan vielä tuonut – lähinnä se onkin vain pelästyttänyt tiettyjä nettikasinoita ja johtanut siihen, että jotkut toimijat ovat poistuneet Suomen markkinoilta.
Poliisi on kuitenkin aloittanut lainvastaisten kasinoiden laittamisen mustalle listalleen, mutta nähtäväksi jää mitä vuosi 2023 tuo tulleessaan. Veikkauksen monopolin luhistuminen ja maamme omaan lisenssijärjestelmään siirtyminen alkaa vaikuttaa väistämättömältä.
Mitä mieltä sinä olet? Kaatuuko Veikkauksen monopoli jo vuonna 2023 ja loppuuko ulkomaisten nettikasinoiden kiusaaminen lyhyeen?