Veikkaus myrskyn silmässä

Veikkaus myrskyn silmässä

”Suomalainen voittaa aina” on tuttu lausahdus meistä lähes jokaiselle. Meidät on lapsesta alkaen opetettu unelmoimaan siitä, että ”elämä voi muuttua”. Kun emme sitten voitakaan, eikä elämämme muutu, pettymyksemme karistellaan nopeasti pois kertomalla lohdutuksen sanat: ”rahasi menivät hyvään tarkoitukseen – hyvän tahdon peleihin”.

Lottoaminen, pitkäveto ja kauppojen kolikkopelit ovat olleet osa arkeamme jo iät ja ajat. Emme tule useinkaan ajatelleeksi, että hetkinen, eihän muualla maailmassa voi pelata uhkapelejä jokaisessa ruokakaupassa ja kioskissa. Lähes kaikkialla muualla maailmassa pelit on keskitetty sinne mihin ne kuuluvat, eli kasinoille. Valvottuihin ikärajallisiin tiloihin, joille voi saada (lue: pyytää) porttikiellon.

Poliittiset puolueet ovat olleet kautta aikojen liikuttavan yksimielisiä suomalaisen rahapelimonopolin olemassaolon hyväksyttävyydestä. Samoin media on rummuttanut pelaamisen ilosanomaa kaikissa kanavissaan ajoittain todella aggressiivisesti.

Miksi näin?

Veikkaus on merkittävä tulonlähde molemmilla aloilla, niin politiikassa kuin mediassa. Veikkaus tukee poliittisia järjestöjä vuosittain hurjilla summilla ja sen mainosbudjetti on noin 50 miljoonaa euroa. Ruokkivaa kättä ei kannata katkaista, eihän?

Ei ehkä kannata, mutta jossa vaiheessa voi olla pakko. Asenteet Veikkausta kohtaan ovat nimittäin muuttuneet vuoden 2019 aikana todella radikaalisti. Peliriippuvuudesta kärsivät nykyiset ja entiset ongelmapelaajat sekä heidän ongelmiinsa perehtyneet tutkijat ovat astuneet isosti esiin, ja media on alkanut kilpaa piiskaamaan Veikkausta. Jopa yksi poliitikkokin on valmis siirtämään pelikoneet pelisaleihin. Lisäksi Ylen MOT-ohjelma on hyökännyt Veikkauksen kimppuun muun muassa jutulla, jossa paljastettiin yhtiön vääristelleen liiketoimintansa lukuja julkisuudessa.

Veikkaus on tehnyt virheitä, joiden piilossa pitäminen on ollut mahdotonta. Syksyllä 2019 Veikkaus julkaisi kaksi mainosta, jossa toisessa terapeutti suositteli pelaamista ratkaisuksi asiakkaan ongelmiin, ja toisessa kehotettiin Kenon ottamista kahvittelun lailla päivittäiseksi hyväksi tavaksi. Mainokset saivat sosiaalisessa mediassa aikaan myrskyn, joka ei ole vieläkään laantunut. Tämän johdosta Veikkaus on virallisesti ilmoittanut aloittavansa toistaiseksi voimassaolevan markkinointitauon.

Onko suomalainen rahapelijärjestelmä tullut tiensä päähän? 

EU sallii Veikkauksen olemassaolon yhdellä ehdolla

Suomalainen rahapelijärjestelmä, jossa yksi valtionyhtiö saa rellestää monopoliasemassa, alkaa olemaan maailmalla harvinaisuus. Muut maat EU:ssa lisensoivat kilpaa markkinoitaan, eli päästävät yksityiset kasino-operaattorit maahansa tietyin kriteerein lisenssimaksua (ja totta kai verovelvollisuutta) vastaan.

Myös naapurimaamme Ruotsi luopui pelimonopolista 1.1.2019 alkaen. SvenskaSpel, eli ruotsalaisten Veikkaus, toimii markkinalla edelleen, mutta ei enää yksin.

Lakikirjoja

EU sallii valtion monopolin vain silloin, kun sen olemassaolo on välttämättömyys erilaisten haittojen ehkäisemiseksi. Uhkapelejä Veikkaus saa siis markkinoida ainoana toimijana Suomessa, mikäli yhtiö lupaa keskittyä ensisijaisesti pelihaittojen ehkäisyyn.

Tämä tuntuu suomalaisen rahapelijärjestelmän paradoksilta. Miten sama toimija voi vähentää pelihaittoja ja yrittää samalla saavuttaa liiketoimintansa kunnianhimoiset kasvutavoitteet? Tätä ovat alkaneet nyt muutkin pohtimaan. Pelihaittojen ehkäisy alkaa olla perusteluna Veikkauksen olemassaololle lähinnä vitsi.

Kansa ja media on alkanut vihdoin ymmärtämään, että noin viisi prosenttia pelaajista tekee valtaosan Veikkauksen tuotoista ja että Suomessa on kuusinumeroinen luku ihmisiä, jotka kärsivät todella vakavasta peliongelmasta. Tämä joukko koostuu heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevista suomalaisista, kuten työttömistä ja vähävaraisista nuorista sekä eläkeläisistä, joilla ei todellakaan ole varaa hävitä Veikkauksen peleihin satoja tai jopa tuhansia euroja kuukaudessa.

Toisin kuin Paf, Veikkaus ei kerro tarkkaan kaikista eniten häviävien asiakkaidensa tappioiden suuruutta. Pafin lukujen valossa (näet luvut yllä olevasta linkistä), voimme kuitenkin päätellä niiden olevan kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Tätä asiakassegmenttiä Veikkaus haluaa strategiansa mukaisesti ”kasvattaa entisestään”.

Fyysisten peliautomaattien olemassaolon oikeutus tapetilla

Veikkaus on kuluvan vuoden aikana saanut eniten vihaa niskoilleen kaupoissa sijaitsevista fyysisistä peliautomaateista. Peliautomaatit ovat niin sanottuja punaisia pelejä, eli ne voivat aiheuttaa voimakkaampaa riippuvuutta kuin esimerkiksi Lotto tai Keno.

Veikkauksen peliautomaattiUseat tahot ovat sitä mieltä, että kauppojen auloissa sijaitsevat raha-automaatit tulee poistaa tai vähintäänkin siirtää pelaamoihin ja kasinoille. Monen mielestä kauppojen pelikoneet altistavat etenkin nuoret peliongelmalle ja että ”kioskikoneet” tekevät pelaamisesta liian arkisen ja normaalin ilmiön.

Kyllähän tämä on sinänsä totta. Missä muualla maailmassa voit pelata uhkapelejä kaupoissa, kioskeissa, baareissa, bensa-asemilla, uimahalleissa tai kirjastoissa? Et missään.

Veikkausta on syytetty myös pelikoneiden sijoittelusta kaikkein köyhimmille asuinalueille. Tämän varatoimitusjohtaja Nummikoski on kuitenkin jyrkästi kiistänyt toteamalla, että Veikkaus sijoittaa pelikoneensa ympäri Suomen tasavertaisesti niin, että kaikilla kauppiailla ja kioskinpitäjillä olisi mahdollisuus saada automaatti aulaansa. Mitään köyhien ja rikkaiden alueiden taktikointia ei kuulemma ole olemassakaan.

Kansalaisaloite ”pelikoneet pois kaupoista” sai alkusyksystä 2019 paljon huomiota, mutta ei kuitenkaan aivan tarvittua 50 000 ääntä päästäkseen eduskunnan käsittelyyn. Uusi aloite on kuitenkin jo käynnissä. Jos olet sitä mieltä, että uhkapelit kuuluvat kivijalkakasinoille ja suomalaisille nettikasinoille, voit allekirjoittaa aloitteen täällä.

Veikkauksen esittämät toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi

Kaiken tämän kohun keskellä Veikkauksen on ollut pakko reagoida.

Kuten aikaisemmin mainittu, markkinointi on pääosin tauolla, ja ulkopuolinen taho on pyydetty arvioimaan koko yhtiön mainostuskäytäntöjä. Veikkaus on luvannut muuttaa mainontaansa ja tuoda siinä selkeämmin esiin pelaamisen riskejä ja vastuullisuutta.

Kesällä 2019 Veikkaus päätti lakkauttaa noin 14 miljoonaa euroa vuosittain tuottavat baarien pöytäpelit kokonaan. Työt päättyivät samalla yli 300 Veikkauksen työntekijältä. Veikkaus aikoo myös vähentää peliautomaattien määrää jopa 8000 koneella. Nyt myös niiden sijoittelussa aiotaan (sittenkin) ottaa huomioon sosioekonomiset tekijät, vaikka Nummikosken mukaan niitä ei pitänytkään olla.

Tämän lisäksi jäljelle jääviin pelikoneisiin on tulossa pakollinen tunnistautuminen vuoteen 2022 mennessä. Tämän myötä fyysisiin peliautomaatteihin saataisiin myös tappiorajojen asetus. Nettikasinoilla turvallinen pelaaminen pelirajojen ja -taukojen asettamisen muodossa on ollut jo pitkään normaali toimintatapa. On siis jo aikakin, että samat rajat saadaan myös fyysisiin automaatteihin.

Pelaamisen tulevaisuus Suomessa täysi kysymysmerkki

Nämä kaikki toimenpiteet ovat oikea askel eteenpäin. Ne eivät kuitenkaan monen mielestä riitä. Jos monipoli jatkaa olemassaoloaan, korvamerkityt tukijaiset täytyy lopettaa. Muun muassa Sijoitustiedon Aki Pyysin on useaan kertaan peräänkuuluttanut Veikkausvarojen kuuluvan valtion budjettiin korvamerkittyjen tukijaisten sijaan.

Tämä tarkoittaisi siis sitä, että Veikkauksen voitot olisivat jatkossa osa valtion kassaa ja ne jaettaisiin samassa suhteessa kuin muutkin valtion tulonsiirrot ja avustukset.

Kysymysmerkki iconSilmiini on sattunut tämän syksyn aikana useita juttuja kauppiaista, joiden toiminta pienillä paikkakunnilla on lähes täysin riippuvainen siitä yhdestä eteisaulan pelikoneesta. Monen pienen kaupan ja kioskin taival voi päättyä, jos peliautomaatti viedään pois. Tämän myötä Kesko ja S-ryhmä ovat kiivaasti puolustaneet Veikkauksen olemassaoloa.

Entisellä asuinalueellani (suuressa suomalaisessa kaupungissa) sijaitsi kioski, jossa vieraillessani huomasin siellä sijaitsevan 5 peliautomaattia ja totta kai lottokuponkipiste. Kioski oli pinta-alaltaan ehkä kaksion kokoinen. Katsellessani ihmisten ostavan kioskilta lähinnä kahvia ja suklaapatukoita aloin pohtimaan, että onkohan tämä paikka todella kioski, vai vaan kioskiksi verhoiltu kivijalkakasino? Kuinkahan suuri osa kauppiaan tuloista tulee näistä viidestä pelikoneesta, joiden kimpussa näyttäisi parveilevan kaikki kulmakunnan eläkeläiset?

On totta, että monet järjestöt, seurat, kauppiaat ja monet muut tahot kärsivät taloudellisia menetyksiä, jos Veikkaus pakotetaan supistamaan toimintaansa. Onko näiden tahojen sponsorointi kuitenkaan vaikeiden peliongelmaisten tehtävä? Mielestäni ei. Jos järjestö tai kioski ei pysy pystyssä ilman peliongelmaisten rahoja, sen kuuluu luonnollisesti kaatua markkinatalouden rattaisiin.

Sitä, tuleeko Veikkaus kestämään tämän hetkisen paineen vaiko ei, on vaikea sanoa. On myös vaikea ennustaa, saadaanko Suomeen lisenssijärjestelmä, jolloin muutkin toimijat saisivat tarjota pelejään Suomessa. Varmaa kuitenkin on, että tämän myrskyn jälkeen Suomessa on rehellinen systeemi, joka tarjoaa läpinäkyvästi sitä, mitä se todellisuudessa edustaa: viihdettä uhkapelaamisen muodossa.

”Hyvän tahdon pelien” aika on ohi.